I went vegan about two months ago, and haven't turned back since. It made my life so much easier, and I don't stress about eating (or only if I haven't eaten enough) and I don't miss animal products at all. Basically I had been thinking about it all summer, watching videos on youtube and following vegan blogs, but one day I decided to watch a documentary called Earthlings. At first I thought this is weird but when it finished watching it I decided I wouldn't eat animal products again. I remember when I first watched a vegan Youtuber Freelee's videos I thought she's nuts, like as if eating only fruit couldn't be healthy, and how could I ever give up cheese. I didn't make the decision overnight, I let the thought grow inside me, and one day I decided I didn't wanna put cheese on my toast anymore. Simple as that. I have learned to cook veggie burgers without recipes, and have mainly fruit during the day and then a bigger warm dinner in the evening. I've been making sure I eat enough and have been taking supplements like B12 and whatever I took before. I haven't eaten red meat for years anyway and am lactose intolerant, so it did kind of make sense for me to go vegan. I had just never really thought about it before and I was oblivious to the horrors of factory farming and the whole industry. Now I'm happy knowing that no animal needs to suffer because of my choices and it's given me such inner peace.
I have been faced with a lot of negativity about my choice though. Every time somebody asks me how's being vegan going, I say eating is easier than ever, but dealing with ignorant and uneducated people is the worst part. It's so upsetting that eating McDonalds is acceptable but me having a melon for lunch is somehow unhealthy. I have never before realised how the society is against vegans in a way, even though things are slowly changing. I am so happy with my decision and will be enjoying lovely veganised Christmas foods this year, showing my family how living vegan can be yummy too. And I'm even gonna get a vegan Advent calendar so I can enjoy a daily chocolate fix just like every other year. Veganism has definitely not stopped me but given me so much more than I ever thought.
+ Aloin vegaaniksi noin kaks kuukautta sitten ja en oo katunu päivääkään. Mun elämä on helpottunu kerta heitolla enkä murehdi enää syömistä (paitsi ehkä et oonko syöny tarpeeks) enkä ikävoi mitään eläinkunnan tuotteita. Olin miettiny vegaaniks ryhtymistä koko kesän, kattoen vegaaneiden videoita youtubessa ja seurasin muutamaa vegaaniblogia, mutta yks päivä päätin vaan kattoa dokkarin nimeltä Earthlings. Eka ajattelin, että täähän on ihan outo, mutta kun se loppu päätin etten enää söis eläinkunnan tuotteita. Muistan kun katoin yhen vegaani-youtuubbaajan Freeleen videoita ja mietin et tää tyttöhän on ihan sekasin, se syö vaan hedelmiä. En osannu ajatella, et se vois olla terveellistä ja et miten voisin elää ilman juustoa. En päättäny vegaaniks ryhtymistä yhessä yössä, vaan annoin sen ajatuksen kasvaa mun sisällä ja sitten yhtenä päivänä vaan päätin, etten halunnu enää laittaa juustoa leivän päälle. Niin helppoa se oli. Oon oppinu tekee kasvispihvejä ilman reseptiä ja syön lähinnä hedelmiä päivällä ja illalla sitten isomman lämpimän ruuan. Oon varmistanu, että syön tarpeeksi ja oon ottanu B12 vitamiinitabletin päivittäin ja mitä muita nyt otin ennen vegaaniks ryhtymistä. En oo syöny punasta lihaa moneen vuoteen ja mulla on laktoosi-intoleranssi, niin oikeestaan sehän oli ihan loogista, että aloin vegaaniks. En vaan ollu ennen ajatellu koko asiaa ja olin sokee kaikkia lihatuotannon kauheuksia kohtaan. Nyt oon ilonen ja tyytyväinen, kun eläimet ei enää kärsi mun valintojen takia ja se on tuonu mulle sellasen sisäisen rauhallisuuden tunteen.
Oon kyllä kohdannu aika paljon negatiivisuutta vegaaniutta kohtaan, ja kun joku kysyy multa miten vegaanius menee, sanon, että syöminen on tosi helppoo, mutta ihmisten tyhmät kommentit ja tietämättömyys on kaikista vaikeinta. On tosi surullista, että kaikki voi huoletta mennä mäkkäriin ja syödä bicmacin, mutta jos mä syön melonin lounaaks niin se on tosi epäterveellistä. En ennen tajunnukkaan kuinka vegaanivastasessa yhteiskunnassa me eletään, vaikka asiat hitaasti muuttuukin. Oon tosi tyytyväinen mun päätökseen ja tuun nauttimaan ihanasta vegaanisoidusta jouluruuasta tänä vuonna ja voin näyttää mun perheelle kuinka vegaanielämä voi olla makoisaa. Ja aion jopa ostaa vegaanisuklaajoulukalenterin. Vegaanius ei oo tosiaankaan pysäyttäny mua tai mun elämää, vaan antanu mulle niin paljon enemmän kuin oisin voinu kuvitella.
