Wow, hi second year

Well well well, it's been quite a while and I never did get around sorting out the Cornwall pictures (which might partly be because my computer doesn't read my camera's SD card anymore..), and even though we are five weeks in semester 1 of the second year, this is the first time I've got around writing anything. So, safe to say I have been extremely busy and on my two days off, after reading 60 odd pages on my laptop I haven't exactly fancied staring at the computer screen for a bit longer. Apologies though. I do still love blogging, I just wish I could have a couple more hours in a day. I'm in uni on Mondays and Tuesdays, working Wednesday evenings, studying at home on Thursday and Friday, and working on Saturday and Sunday. Sometimes when I'm lucky I get a day to spend with my boyfriend, which means I'll spend less time studying, but so far that hasn't happened too often because we have probably managed to get four days off together this month. I'm not complaining though, I really do enjoy uni but working, especially with the increased amount of reading has been challenging. Now that I've managed to get myself two full days off every week, I will hopefully find a good balance.

I have really quite a nice variety of modules this year. This semester I'm doing two practical modules again: radio packages (2x 3-4 minute package of a topic, the first one should be done next week wooooopsie), and internet communication (basically coding (html/css) and planning a website of a topic. I also have two theory modules: Media, culture and identity, which is the main theory module that lasts throughout the whole year, and media and politics, which I wast't really looking forward to but it has turned out to be ok (just like I thought it would). I managed to become a course rep this year too, and have joined a couple of societies as well. I became vegan a little while back, so that's changed my mindset a little and I'm enjoying food so much more these days. I'm going home for Christmas again this year and my boyfriend is coming too, woohoo! I'm so excited he's gonna be able to experience the Finnish Christmas because it definitely is different to the English one. I really fancy making a video but I don't really know what about. I don't really expect many people to still read this and I guess not many did to start with anyway. Thank you if you read this far, I hope I'll manage to get some time to update sometime soon.

+ Nonniiiin, on taas vierähtäny tovi jos toinenkin siitä kun viimeksi kirjottelin. En myöskään koskaan saanu aikaseks järjesteltyä ja postattua Cornwallin kuvia (mikä saatto osittain johtua siitä, ettei mun tietokone enää tunnista mun kameran SD-korttia) ja vaikka tätä lukukautta on menny jo viis viikkoa, tää on ensimmäinen kerta kun oikeesti oli aikaa mitään tulla päivittelemään. Eli voin kyllä huoletta sanoa, että tekemistä on riittänyt eikä oo tarttenu tylsistyä, ja kun oon kahtena vapaapäivänäni lukenu 60 sivua lukuläksyjä, ei oo kauheesti innostanut tuijotella tietokoneen ruutua yhtään enempää. Kovasti haluan kuitenkin pahoitella. Tykkään vielä tosi paljon bloggaamisesta, toivoisin vaan, että päivään sais pari lisätuntia. Maananataisin ja Tiistaisin oon koulussa, Keskiviikkona illalla töissä, Torstai ja Perjantai mulla on vapaata opiskelulle ja Lauantaina ja Sunnuntaina oon töissä. Joskus kun oon onnekas saan kokonaan opiskeluvapaan päivän poikakaverin kanssa vietettäväksi, mutta sitä ei oo kyllä liian usein tapahtunut viime aikoina. En kyllä valita, koska kyllä yliopistossa on kivaa ja media on niin mun juttu, mutta kun pitää käydä töissä samalla ja lukuläksyjen pituudet vaan kasvaa, niin välillä on voimat koetuksella. Toisaalta nyt kun oon vihdoin onnistunu saamaan ittelleni kaks kokonaista vapaapäivää, toivon mukaan onnistun tasapainottelemaan arjen ja kouluhommien kanssa ja olis vähän aikaa mukavillekin asioille.

Mulla on aika hyvä valikoima kursseja tänä vuonna. Tänä lukukautena mulla on kaks käytännön kurssia (kuten viimevuonnakin) jotka on radiopaketit (pitää tehä 2x 3-4 minuutin radiopaketteja itse valitusta aiheesta) ja internet-kommunikaatio (jossa koodataan (html/css) ja suunnitellaan nettisivu itse valitusta aiheesta. Teoriakurssejakin on kaksi, joista koko vuoden kestävä pää-teoria on Media, kulttuuri ja identiteetti, ja toinen ekan lukukauden kestävä on media ja politiikka (jota en kauheella innolla odottanu, mutta joka onkin osottautunu ihan mukavaks, niinkuin ajattelinkin että kävis). Musta tuli taas tällekin vuodelle meijän luokan edustaja, ja oon liittyny pariin societyyn (yliopiston yhdistykseen) joten tokasta vuodesta tulee varmaan vähän aktiivisempi kuin ekasta. Musta tuli myös vegaani vähän aikaa sitten, joten sekin on muuttanu vähän mun näkemyksiä vähän kaiken suhteen. Ja ruoka maistuu paremmin kun ikinä ennen. Meen taas jouluksi Suomeen ja tällä kertaa mun poikakaverikin pääsee mukaan, ja oon kyllä ihan innoissani että se saa kokea suomalaisen joulun, koska on se kuitenkin aika erilainen kuin englantilainen joulu. Mua kauheesti houkuttelis kuvata jonkinlainen videopostaus, mutta en oikeen tiedä mistä aiheesta. Enkä oikeen tiedä lukeeko tätä blogia enää edes kukaan, mutta jos luit tänne asti niin kiitos paljon! Toivottavasti ehin päivitellä piakkoin taas.

First year of uni in a nutshell

To accompany these pictures from a walk near sheep I decided to do a summary of the first year of uni. Originally, I wanted to study journalism rather than media, but as a journalism course was not available in Cambridge, I decided to go for media, even though I was not too convinced after the open day. The more I thought about it, the better idea it seemed. I mean, if I studied journalism, I'd have one option after graduating - being a journalist. However, graduating a media course, I would have so many different options and paths to choose from, and as I was not sure what I wanted from the future, it seemed like the safest bet. Even after the first year, I'm not sure what I'd like to do after graduation, since there are so many great things a media graduate can do. I could work with radio, television, magazines or social media, and more. I have had a fair try of each and haven't yet decided what feels the most like my thing. I really enjoyed radio, but I'm not sure whether I'd like to do it for living. I feel very passionate about blogging and social media, and have always had a feeling that I'd like to work in a magazine. I haven't really done a lot of television related modules, apart from film studies introduction module, but that really did not feel like my thing. I mean, I really enjoyed doing the self portrait video for networked image module, but so far television hasn't really got me that interested.

Näiden kävelylenkkikuvien jatkoksi päätin nyt kirjottaa yhteenvedon ensimmäisestä yliopistovuodesta. Alun perin halusin opiskelemaan journalismia enkä mediaa, mutta journalismilinjaa ei ollu tarjolla Cambridgessa. Vaikka en avointen ovien jälkeenkään ollu varma medialinjasta, niin päätin kuitenkin hakea opiskelemaan sitä. Mitä enemmän ajattelin mediaopintoja, sitä enemmän se vaikuttikin hyvältä idealta. Jos olisin opiskellut journalismia, niin valmistumisen jälkeen mulla ois ollu yks vaihtoehto tulevaisuuden suhteen – olla journalisti. Medialinjalta valmistumisen jälkeen mulla kuitenkin olisi monta vaihtoehtoa uravalintojen suhteen, ja koska en ollut varma mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa, medialinja vaikutti turvallisemmalta valinnalta.  Nyt ensimmäisen vuoden jälkeen mä en vieläkään tiedä mitä haluisin tehä media-alalla, koska vaihtoehtoja on niin paljon. Voisin valmistumisen jälkeen olla töissä radion, television, lehtien tai sosiaalisen median parissa ja enemmän. Oon ekan vuoden aikana koittanu miltä noi kaikki tuntuu, ja toistaseks en osaa sanoa, mikä tuntuis omimmalta. Tykkäsin radiokurssista tosi paljon, mutta en osaa sanoa haluisinko tehä sitä työkseni. Bloggaaminen ja sosiaalinen media on mulle tietysti tosi läheisiä, ja mulla on jotenkin aina ollu sellanen olo, että saattaisin haluta työskennellä lehdessä. En oo oikeestaan telkkaripuolen juttuja käyny läpi, paitsi filmiopintojen alkeet, mikä ei sit ollukaan niin kiinnostavaa. Tykkäsin tosi paljon tehä sitä omakuvavideopätkää networked image-kurssilla, mutta toistaseks telkkaripuolen jutut ei oo kiinnostanu. 

I really quite enjoyed the course altogether, but during the last semester I thought the course work should have been spread more evenly throughout the module as everything seemed to pile up towards the end. In the beginning I had no idea how to write an academic essay, or how to reference it, but somehow picked up the important skills along the way and got brilliant marks of two A's and rest B's. I have chosen the modules for next year, which are going to be news writing, radio package and internet communication. I'm looking forward to them all (apart from the compulsory media and politics), but I'm also worried that it's gonna require a lot more work. The second year will obviously be harder and the marks will count towards my final mark of the course. I made so many new friends, and am looking forward to spending more time with them in autumn. It was also a great experience being a course rep, even though I didn't manage to take part to many of the course rep activities in my spare time because of work. I'm hoping that if I'm chosen to be a course rep for the second year I might be able to participate more, now that I'm familiar with the university and the course. The new students were given a £400 voucher in the beginning of the term to spend in the University book shop, and actually I didn't even spend half of the money because most of the material for my course was online and on printouts. I think it's brilliant that I didn't have to spend money on books because first of all I don't really have room for books and it's much better for the environment because we only get printouts of the material we need. 

Oon kyllä kokonaisuudessaan tykänny mun kurssista kokonaisuudessaan, vaikka toisen lukukauden aikana huomasinkin, että projektit ja kurssin tehtävät painottuu tosi paljon loppua kohden, ja ne vois olla ehkä vähän tasapainosemmin jaettu koko kurssin mitalle. Opintojen alussa mulla ei ollu hajuakaan, miten kirjottaa oikeenlainen essee tai miten lähteyttää teksti, mutta jotenkin opin sen oikein koska sain tosi hyvät arvosanat, suomalaisittain kaks vitosta ja loput nelosia. Oon valinnu vapaavalintaiset kurssit ens vuodelle, joten tiedossa olis uutisten kirjottamista, lisää radioo ja internet-kommunikaatioo. Odotan jo kaikkia kursseja kovasti (paitsi pakollista mediaa ja politiikkaa), mutta oon myös vähän huolissani, että tokana vuonna joutuu tekemään paljon enemmän hommia ja asia on vaikeempaa. Tietysti toka vuosi tulee olemaan vaativampi, ja arvosanatkin vaikuttaa valmistumisen yhteydessä saatavaan kokonaisarvosanaan. Sain tosi paljon ihania kavereita ekan vuoden aikana ja ootan jo, että päästään syksyllä taas viettämään aikaa yhessä. Oli myös tosi opettavaista olla kurssin tukihenkilönä, vaikka en kauheesti päässyt osallistumaan ylimääräsiin aktiviteetteihin koska olin töissä. Toivottavasti mut valittaisiin tukihenkilöksi tokanakin vuonna, että pääsisin vaikuttamaan ja osallistumaan enemmän, nyt kun koulu ja kurssi on tuttuja. Uudet opiskelijat sai  £400 arvoisen lahjakortin lukuvuoden alussa käytettäväksi yliopiston kirjakaupassa, mutta mä en edes käyttänyt puolia siitä, koska melkeen kaikki kurssimateriaali oli netissä tai saatiin se monisteina. Musta se on tosi toimiva systeemi, koska mun piti ostaa vaan yks kirja ekalle vuodelle, ja mulla ei edes olisi tilaa kirjoille, hehe. Parempi myös ympäristölle, koska vaan tarvitut monisteet printattiin, eikä montaa sataa sivua turhan päiten.

Also, my lecturers were all very nice, even though I didn't really communicate with my personal tutor, I'm sure that I'll use the opportunity during the second and third year. We had a brilliant lecture during the first semester, and I really hope he's back in autumn. I also know I will have a lecture who I spoke to in the open day, and he seems nice and a bit scary at the same time. :-D Now that I've almost got my student finance sorted as well, I feel very positively about my course. I think Anglia Ruskin was a brilliant choice, and I'm glad I didn't have to move to go to university. Commuting worked well for me because I take the bus to town anyway. Obviously living with less money during the term-time was tight but as I worked part-time I was still able to afford the necessities. Next year if I'm able to get grants I might even be better, but then if I have to work less because of the timetable I guess I will need the extra money. Now that I'm working Saturdays and Sundays all weekends it'll keep me going, even if I didn't have time to work during the week. Altogether I'm a very happy first year student, and looking forward to starting my second year, even though I'm definitely going to enjoy the few months of stress-free time.

Mun luennoitsijat oli kaikki tosi mukavia, ja vaikka en kauheesti ollut yhteydessä mun tuutoriin, niin varmaan tuun pyytämään sitä avukseni tokan ja kolmannen vuoden aikana. Meillä oli yks tosi hyvä luennoitsija ekan lukukauden aikana, ja toivon kovasti että se tulis takas ens lukuvuodeksi. Tiedän myös jo etukäteen, että mulla on yhen luennoitsijan kurssi, jonka kanssa puhuin avoimien ovien päivänä, ja vaikka se vaikutti tosi mukavalta, niin myös vähän pelottavalta. :-D Nyt kun mun laina-asiatkin on melkeen järjestyksessä, niin mulla on tosi positiiviset fiilikset mun opintojen suhteen. Anglia Ruskin oli just oikee valinta mulle, ja oon tosi tyytyväinen, ettei mun tarttenu muuttaa yliopiston takia. Bussilla koululle matkustaminen sujuu tosi hyvin, koska meen bussilla keskustaan ihan samalla tavalla kuin koulullekin. Tietty opiskellessa rahasta on välillä ollu tiukkaa, mutta koska oon ollu osa-aikaistyössä niin oon pystyny elämään ihan mukavasti. Ens vuonna saatan mahdollisesti saada tuki-rahaa Englannin valtiolta lainarahan lisäksi, joten asiat saattaa olla vielä paremmin. Tietysti tokana vuonna lukujärjestys voikin olla tiiviimpi ja en ehikkään töihin yhtä paljon. Toisaalta, mulla on nyt aina viikonloppuisin lauantait ja sunnuntait töitä, että tuskin rahasta tulee kamalaa pulaa. Kaiken kaikkiaan oon tosi tyytyväinen ekan vuoden opiskelija, ja odotan jo kovasti tokan vuoden alottamista, vaikka aion kyllä ottaa kaiken irti näistä parista stressittömästä kuukaudesta!

Sunset and the struggle with student finance

Suddenly I've been getting more hours from the dispensary and haven't had many days off. I was a bit worried about working in the dispensary before because there's more things to remember and it's actually handling people's prescriptions, and there's no room for mistakes. Now that I've been doing it more it's actually really interesting and I'm slowly learning about the different prescription drugs as well. I'm also working Sundays now so I need to find a new routine to updating my blog, haha. I've mainly focused on spending all my spare time with Jonny because we haven't had a lot of time together as he's been at work a lot too. It's crazy that we live together but see each other for a couple of hours in the evening. :-D Next week we luckily have a few days off together. These pictures are probably from a month ago, when we both finished work a bit earlier and because the weather was so nice we decided to take the dog and our cameras for a walk. We were really lucky because the sunset turned out to be beautiful. I'm gonna be working all of June (possibly even on my birthday, oh my god) and then I'm pretty much gonna spend all of July in Finland, which is amaziiiing! I can't wait to have such a long holiday with my loved ones. :-) 

The only thing that's making me worry at the moment is getting my student finance sorted, because last year it was such a faff and I had to send all the possible documents and still didn't get a loan, and this year it seems to be the same. Basically, I have to send all possible bank documents from 2011-2014 and find all the possible evidence of living in the UK since September 2011. The system sucks because I originally never expected to stay in England for longer than a year, so I didn't even think about getting a bank account, and au-pairing does not seem to be a reliable enough reason to stay in this country, ugh! I just wanna study. To fund the first year of my studies I had to take a normal loan from a Finnish bank because I couldn't even get a student loan from Finland because I've lived here for over three years without studying purposes. So, Finland believes that I have lived here for that long because that way they can get away with not funding my studies but the UK doesn't believe it because then they can get away with it too. I know it's just how the system works but it seems so unfair. I haven't written about this before and I don't think a lot of people actually know about my struggle with getting the finance but I'm just so fed up with the situation. It's so stressful finding the documents and paying for getting old bank statements, and then worrying about getting a letter requesting more evidence, which I don't have. I hope it'll all be okay though and I can get the funding for this year and the year after, because I should have enough evidence. I've thought it through today and will sort the papers out next week. Wish me luck!

+ Oon yhtäkkiä saanu enemmän tunteja apteekin reseptipuolelta, missä siis otan vastaan reseptejä ja annan asiakkaille valmiita lääkepakkauksia ja otan maksuja. Se on ollu aika mielenkiintosta, vaikka aluks vaikuttikin vähän pelottavalta koska siinä on useempi asia mitä pitää muistaa ja kun on kuitenkin ihmisten lääkkeistä kyse niin virheisiin ei oo kauheesti varaa. Oon alkanu oppimaan eri reseptilääkkeiden nimiä ja koska siellä on paljon eri hommia tehtävänä niin ei aika käy pitkäks. Oon myös sunnuntaisin töissä nykyään, eli pitää löytää uus rutiini tälle blogin päivittämiselle. Oon keskittyny nyt viettämään vapaapäivät Jonnyn kanssa koska ei olla viimesen kuukauden aikana kauheesti oltu yhessä vapaalla. Ihan outoa, että asutaan yhessä, mutta ei silti nähä toisiamme kun pari tuntia illassa. :-D Ens viikolla meillä on onneks muutama yhteinen vapaapäivä.  Nää kuvat on varmaan kuukauden takaa, kun päästiin molemmat aikasin töistä ja päätettiin lähteä kävelylle koiran ja kameroiden kanssa. Meillä oli tuuria matkassa koska nähtiin tosi kaunis auringonlasku. Oon koko ens kuun töissä säästäen rahaa ja heinäkuussa meen melkeen koko kuukaudeks Suomeen ja en malta odottaaaa. :-) Niin kivaa lomailla perheen kanssa samaan aikaan!

Ainoo asia, mikä huolestuttaa mua tällä hetkellä on mun opintolainan saanti. Viime vuonna se oli kauheen vaikee prosessi, koska jouduin lähettämään vaikka minkälaista dokumenttia, enkä loppujen lopuks saanu edes lainaa. Tänä vuonna asia näyttää olevan samanlainen härdelli, ja mun pitäis lähettää pankkidokumentteja vuosilta 2011-2014 ja löytää kaikki mahdollinen todiste siitä, että oon asunu täällä Syyskuusta 2011 asti. Koko systeemi on ihan kakka, koska enhän mä alun perin edes suunnitellu asuvani Englannissa puolta vuotta pidempään, joten pankkitilin avaaminen ei edes käyny mielessä. Au-pairina työskenteleminen ei vaikuta olevan tarpeeksi virallinen syy ja todiste täällä asumiselle, ja kun mä haluisin vaan opiskella,.. Ekan vuoden lukukausimaksua varten jouduin ottamaan Suomesta ihan tavallisen lainan, koska en saanut enää ees opintolainaa, oonhan asunu Englannissa kolme vuotta ilman opiskelutarkoitusta! Suomen valtio uskoo, että oon asunu täällä kolme vuotta, koska sitä kautta niiden ei tartte maksaa mulle mitään, mutta Englanti ei haluu uskoa asiaa, koska siten nekin pääsee kuin koira veräjästä. Tiiän, että niin se systeemi toimii, mutta tuntuu vaan niin epäreilulta kun yritän niin kovasti. En oo ennen kirjottanu koko asiasta, enkä usko että monet edes tietää kuinka vaikee homma sen lainan hakeminen on ollu, mutta oon nyt vaan niin kyllästyny tähän koko aiheeseen, että päätin kirjottaa siitä. Mua on stressannu tosi paljon kaiken maailman dokumenttien löytäminen ja vanhoista pankkitositteista maksaminen, ja sitten oon huolissani odottanu kirjettä, jossa sanotaan, että tarvitaan lisää todisteita, joita mulla ei edes ole. Toivon tosi kovasti, että saisin kaiken hoidettua tälle vuodelle, ja kaiken järjen mukaan mulle pitäis myöntää laina, koska mulla on mielenstäni tarpeeksi todisteita. Oon ajatellua asiaa tänään ja ens viikolla aion hoitaa paperihommat kuntoon. Toivottakaa onnea! 

Twitter fiction story

As I said in the previous post, the second part of the writing project was to pick one of the twitter fictions and make up another 9 tweets to form a story. We did it in pairs, and because we chose to use one of the tweets I came up with my pair was to come up with the seconds one, and so on. As media students we did it all on Facebook messenger, haha! It was a lot clearer copying and pasting the story as it built up, and even though it felt like a big deal in the beginning we got it done quite quickly. I found the exercise really interesting because you couldn't really guess what the pair was gonna write to continue the story, and it was exciting to see what was going to happen next. I didn't think I was that creative because I haven’t written anything like this in years but I was positively surprised how easily I could come up with ideas. Here it is, enjoy!

His hands were covered in blood. Where did it all come from? It’s not like he deserved it – he was only there to clean the toilets.

It was his first day on the job as well. A day he can barely remember. Everything was a blur and when he thought about it all he’d see is red.

The blood trail lead to the back door. They had to close down the business. Nobody ever suspected the 17-year-old waitress.

But beyond a pretty face lies a corrupt fakery, an evil mind and the emotional range of a she-devil. Still, she was a good waitress.

If only somebody knew where she was. They called her a psychopath, said she’d feel no remorse. Her parents wanted to deny it all ever happened.

They even fled to Cornwall to get away from her. If only they showed her love and took her as well, they wouldn’t have died in their caravan.

She was completely messed up and would be facing a lifetime in prison. But this wasn’t all about her. It was him who originally started it all.

They shouldn’t have mistaken lust for love- they aren’t the same. Both of them so badly blinded by lust that they used love as their weapon.

Reckless youngsters. They should’ve know love is deadly. The nationwide alerts hadn’t been successful, everybody was afraid they’d get away.

It wasn’t until today that the police found a note that said ‘LOOKIN 2 MURDER’ stuck on the door of HEL330 at Anglia Ruskin University…

HEL 330 is one of the rooms in the university. :-D I quite like the ending my pair came up with but I might have kept the location more neutral. Obviously it’s uni work so it’s alright to pin it to our uni but I might have enjoyed a more mysterious look to the whole thing. Then again, I’m really happy with how we did it. My absolute favourite is the fourth tweet my pair made up, I think she’s used really good wording and describes it all so well. I enjoyed the writing and creating, and am definitely looking forward to the other writing projects! Today I went to town and basically wrote this whole this to my portfolio blog and then copied it here, haha. Now I've got the exciting job of translating the twitter fiction to Finnish. :-D

+  Niinkuin viime postauksessa sanoin, niin twitter fiction kirjotustehtävän toinen osa oli valita yks twiitti parin kanssa ja kirjottaa vuorotellen yheksän muuta twiittiä niin, että niistä muodostu tarina. Me päädyttiin valitsemaan toi mun rikosteemanen twiitti. Mediaopiskelijoina kirjotettiin se tietty Facebookin messengerissä koska se nyt vaan on niin helppoa, ja voitiin copypastettaa tarinaa sitä vauhtia kun se muodostu. Vaikka alkuun se tuntu tosi vaikeelta ja isotöiseltä hommalta, niin loppujen lopuks se tuli aika nopeesti valmiiksi. Mun mielestä tää oli tosi kiva tehtävä koska tarinan kulkua ei voinu arvata ollenkaan kun omat twiitit muokkautu sen mukaan mitä toinen oli kirjottanu. En ajatellu, että pystyisin kirjottamaan näinkin luovaa tekstiä, mutta yllätin itteni positiivisesti. Päätin nyt suomentaa tänkin, mutta tossa yläpuolella on toi alkuperänen tarina. :-)

---

Hänen kätensä olivat veren peitossa. Mistä se kaikki tuli? Eihän hän ansainnut tätä - hänhän oli vain siivoamassa vessoja.

Se oli hänen ensimmäinen työpäivänsä. Päivä, jota hän tuskin muistaa. Kun hän ajatteli sitä, kaikki oli pelkkää sumua ja hän näki vain punaista.

Verivana johti takaovelle. Koko paikka piti sulkea. Kukaan ei epäillytkään 17-vuotiasta tarjoilijatarta.

Mutta nätti ulkokuori peittää alleen korruptoituneen teeskentelyn, kieroutuneen mielen ja paholaisen tunneskaalan. Hän oli kuitenkin hyvä tarjoilija.

Kunpa vain joku tietäisi missä hän on. He kutsuivat häntä psykopaatiksi, ei katuisi tekojaan. Hänen vanhempansa halusivat kieltää kaiken.

He jopa pakenivat Cornwalliin päästäkseen häntä karkuun. Jos he vain olisivat rakastaneet häntä ja kutsuneet mukaan, niin he eivät olisi kuolleet asuntovaunussaan.

Hänen elämänsä oli sekaisin ja hän joutuisi loppuelämäkseen vankilaan. Mutta kaikki ei ollutkaan hänen vikansa. Se alkoi pojan ideasta.

Heidän ei olisi pitänyt sekoittaa himoa ja rakkautta - ne eivät ole sama asia. Molemmat niin himosta sokeita, että he käyttivät rakkautta aseenaan.

Holtittomat teinit. Heidän olisi pitänyt tietää, että rakkaus tappaa. Maanlaajuiset hälytykset eivät tuottaneet tulosta, kaikki pelkäisivät että he pääsisivät pakoon.

Vasta tänään poliisi löysi viestin jossa luki 'AION TAPPAA' luokkahuoneen HEL330 ovesta Anglia Ruskinin yliopistosta...

---

HEL 330 on yks yliopiston luokkahuoneista. :-D Tykkään kyllä tosta lopusta, mutta mä oisin ehkä pitäny ton lopun vähän mysteerisempänä. Tietty se on koulutyö, niin kai siihen voi sisältää koulun. Kokonaisuudessaan kuitenkin tykkäsin miten toi muotoutu (vaikka toi suomennos nyt vähän ontuukin hehheee). Mun lemppari on toi neljäs twiitti, jonka suomentaminen oli kaikista vaikeinta, miten voi suomentaa emotional range of a she-devil??? :-D Myös suomen hän sana tuottaa vaikeuksia kun pitäis erottaa tyttö ja poika. Kääntäjät, tiedän miltä teistä tuntuu. Tänään mä menin käymään kaupungissa ja periaatteessa sen jälkeen en oo muuta tehnykkää ku kirjottanu tätä postausta eka portfolioblogiin ja sitten tänne, hehee. Nyt vähä criminal mindsia koska poikakaveri tuli kotiin! 

Reasons why I'm happy I decided to go to university

I was doing my homework this morning - writing twitter fiction. It's basically a moment from a 'story' with a twisted end put within 140 characters. Not the easiest of homework but I tell you, it was the first one during the whole first year. After making up the three required twitter fictions I felt strangely satisfied and happy - I had done my first homework! As it was a part of the networked image module, I posted it all on my portfolio blog, which you can find here. Later on I started doing my reading for media technology module, only to find out it was about blogs and blogging! It fills me with unexplainable joy to be studying something I feel so passionately about! In the past week I have been extremely satisfied with the course I chose to study. All in all, we have studied the history of the Internet, blogging, and designing magazine spread sheet. I mean, what else can I wish for? I don't think I'll be able to just explain how much I am enjoying uni and the path I chose to take, even though it seemed nearly impossible. It makes it even better that I went for the longest run I have ever done this morning and it made me feel absolutely amazing. I could run for 50 minutes straight, and I felt like I could do anything after that, haha!

I have different lecturers this year, and some of them have been a bit strange but I'm slowly starting to like them too. I have found some amazing friends and I feel like we are more like a group this year. Everybody is friendlier and more relaxed. First semester it felt a bit wrong talking to people who hadn't talked to you before but now it doesn't matter anymore, we're all media students and a big lovely group. Simply put, it all feels great and even though I might not get the time to do all the readings I understand what we're learning. I have time to go running most mornings and it has really helped to boost my mood as well. I think that's all the cheering I'm going to give my uni today but before I go I will explain the last picture - it's my porridge dinner I packed for work. Just add the banana, milk, and dates. I think I should get some sort of lunch packing award because of it, I mean look at it. :-D Laters, I hope you're all as good as me!

+ Tänä aamuna tein läksyjä, eli kirjotin twitter fictionia. Se on 140 merkkiin mahdutettu hetki 'tarinasta', jossa on usein yllättävä loppu. Ei kaikkein helpoin läksy, mutta arvatkaa mitä, se oli ekan vuoden aikana eka saatu kotitehtävä. Kun olin saanu kaikki kolme twitter fictionia kirjotettua mulla oli kummallisen tyytyväinen ja ilonen olo - olin sentään tehny mun ekan läksyn! Se oli osa networked image kurssia, eli postasin sen mun portfolioblogiin, jonka löydätte täältä. Myöhemmin mä alotin lukemaan lukuläksyä, vaan huomatakseni, että viikon aiheena oli blogit ja bloggaus! Mulle tulee niin selittämättömän onnellinen olo kun saan opiskella asioita joista nautin niin kovasti. Viimeisen viikon aikana oon ollu älyttömän tyytyväinen, että päädyin opiskelemaan mediaa. Kaiken kaikkiaan viimesen viikon aikana ollaan opiskeltu Internetin historiaa, bloggaamista ja lehden sivujen ulkoasun suunnittelua. Siis mitä muuta voisin edes toivoa? En varmaan pystyis edes selittämään miten tyytyväinen oon, että päätin mennä yliopistoon ja valita tän polun elämässäni, vaikka se aluks vaikuttikin vaikeelta. Kaiken tän tekee vielä paremmaks se, että kävin aamulla mun elämäni pisimmällä juoksulenkillä ja jaksoin juosta 50 minuuttia putkeen. Sen jälkeen oli aika voittamaton olo!

Mulla on eri luennoitsijat tänä vuonna ja jotkut niistä on ollu vähän kummallisia, mutta vähitelleen oon oppinu tykkäämään niistäkin. Oon löytäny uskomattomat ihania kavereita ja meijän kurssiporukka tuntuu paljon yhteneväisemmältä tänä vuonna. Kaikki on ystävällisiä ja rennompia. Ekana lukukautena mulla oli vähän sellanen olo, ettei kaikille voinu puhua ellei niille ollu puhunu aiemmin, mutta nyt sillä ei oo enää niin väliä. Nyt me ollaan kaikki osa isoa ihanaa mediaopiskelijoiden ryhmää. Yksinkertasesti sanottuna, kaikki on nyt tosi jees, ja vaikka en aina ehikkään lukemaan kaikkia lukuläksyjä, mutta tiiän silti mistä tunneillä puhutaan. Ainakin ehin suurimpana osana aamuista juoksemaan ja se piristää mieltä poikkeuksetta. Siinä on varmaan kaikki kehut jotka voin tältä päivältä antaa mun yliopistolle, mutta ennen kun mä meen niin annan selityksen tolle vikalle kuvalle - se on mun banaanipuuroillallinen, jonka pakkasin töihin evääksi. :-D Lisää vain maito, banaani ja taatelit päälle! Mun pitäis kyllä saada joku eväidenpakkauspalkinto ton takia oikeesti, kattokaa nyt sitä. Seuraavaan kertaan, toivottavasti teillä on kaikki yhtä kivasti kuin mulla! :-) 

Networked image

Click on the picture to get to my blog I'm writing for the module called networked image. As part of the course we have to keep a blog and post all the projects there we are given. I might end up uploading some on here too if they're interesting enough. It's weird because we had to create it on Wordpress so it's a different platform than what I'm used to but I could pick quite a cool layout (even though you can't customize it without spending loads of money on it). It's gonna be interesting to see what kind of projects we get to do but it's a shame I have to wait for three hours for that module to start every Thursday. It seems to be all I'm interested in, even though today we basically just set up the blog and I was waiting for others because I've done it all before, haha.

Now the second week at uni is over and I even managed to do the first reading today! Don't ask me what it was about though. :-D I bought a pair of Nikes yesterday as I was in town with a Finnish friend who's working in Cambridge at the moment. I think I'm hooked on running and really hope that my knee does not get sore with the new shoes like it did with my 4-year-old pair. I think I might go test them tomorrow. I put a picture on instagram, my username is korhosjola. :-)

+ Klikatkaa kuvaa niin pääsette mun blogiin jonka loin networked image kurssia varten. Kurssin aikana aiotaan postata sinne erilaisia projekteja ja saatan ladata niitä tännekin jos ne on sopivia. Oli vähän outoo luoda wordpress-blogi kun oin käyttäny bloggeria niin monta vuotta. Sain onneks valittua aika mukavan ulkoasun vaikka sitä ei voinukkaan muokata maksamatta. tulee olemaan mielenkiintosta nähä millasia projekteja me tehään mut on vähän tylsää et mun pitää aina torstaisin odottaa kolme tuntia ton tunnin alkua. Se vaikuttaa olevan kaikkee sitä mistä mä oisin kiinnostunu, vaikka tänään vaan luotiin blogi ja mä lähinnä odottelin kun oon tehny sen kaiken ennenkin.

Nyt on toka kouluviikko takana ja onnistuin lukemaan ekan lukuläksyn alusta loppuun, mut älkää kysykö mitä siinä sanottiin. :-D Ostin eilen Niken juoksukengät kun olin kaupungilla suomalaisen kaverin kanssa, joka on täällä töissä nyt pari kuukautta. Oon vissii nyt innostunu juoksemisesta ja kun neljä vuotta vanhat lenkkarirääsyt sai mun jalat ja polven kipeeks nii toivottavasti noi uudet ois paremmat. En malta oottaa et pääsen testaamaan niitä huomenna. Laitoin kuvaa instagrammiin, mun nimimerkki on korhosjola. :-) 

My day in pictures

I thought it'd be a cool idea to photograph one of my ordinary days and explain my daily routine. Obviously this only applies to the days I'm in uni but the days I'm at home (like today) I don't really do much. Today the plan is to get some uni work done, paint my nails, go up the shop and maybe for a walk and skype my sister later -nothing too exciting. I also work three days a week but that's even more simpler - I get up, get ready, go to work and get home. :-D But now let's go back to yesterday and see what I got up to...

+ Ajattelin et ois ihan kiva idea valokuvata yks mun arkipäivä ja selittää millanen mun rutiini on. Tietysti tää näyttää nyt vaan koulupäivien rutiinin, mut esimerkiksi vapaapäivinä kun oon pelkästään kotona (kuten tänään) en tee paljoakaan. Tänään aion tehä koulujuttuja, lakata kynnet, käydä kaupassa ja ehkä kävelyllä ja illemmalla skypettää siskon kanssa - eli ei mitään maailmaa mullistavaa. Työpäivinä teen sitäkin vähemmän kun herään, laitan itteni valmiiks, meen töihin ja tuun kotiin. :-D Mut mennäänpän nyt ajassa takaperin ja katotaan mitä mä eilen tein...

 

Mondays are the only days when I have to get up at 7am. Last semester I had two 7am starts and I am quite happy with just one. It's not too bad when my boyfriend gets up at 6 but when he gets a lay in it's a bit of a struggle to get out the warm bed. I'm quite glad the days are getting longer now and I can see the sun rise as do my make up.

Maanantait on ainoita päiviä kun mun pitää herätä jo seittemältä. Viime lukukautena joudun kahtena aamuna heräämään aikasin, eli oon aika tyytyväinen vaan yhteen aikaseen herätykseen. Herääminen ei oo niin kamalaa kun mun poikakaveri herää jo kuudelta, mut kun se on vapaalla ja saa jäädä sänkyyn niin on aika vaikeeta yrittää kammeta ittensä lämpimästä sängystä pois. Oon kuitenkin aika tyytyväinen, että päivät pitenee ja nään auringon nousevan kun meikkaan. 

My mornings are usually very routine-like and I do everything in the same order. First I wash my face and get dressed, then I do my make up and might straighten a bit of my hair that always curls even though the rest of my hair is straight. Then I go downstairs to have a breakfast smoothie and a bread roll with cheese, and pack my lunch and chop an apple and pear in a snack pack so they're easy to get out if I need a fruit boost during the day. I usually end up rushing because either trying to tame the curly bit in my hair or packing lunch takes too long and I do my teeth whilst packing my backpack and run out the door to catch the bus.

Mun aamut on usein tosi rutiininomasia ja teen kaikki aamutoimet samassa järjestyksessä. Ekaks käyn pesemässä kasvot ja puen, sitten meikkaan ja saatan suoristaa mun etuhiuksissa olevan omaa elämää elävänsä kiharan joka aina puskee ylöspäin vaikka muu tukka ois suora. Sitten meen alakertaan aamupalalle, eli smoothieta ja juustosämpylä naamariin, ja pakkaan eväät ja lohkon omenan ja päärynän valmiiks jos päivän aikana iskee hedelmävaje. Yleensä joudun vähän kiirehtimään, että ehin bussiin koska joko eväiden teko tai kiharan tainnuttaminen on vieny liikaa aikaa. Pesen siis hampaat tavaroita pakatessa just ennen kun juoksen ovesta ulos bussipysäkille. 

The first bus in the morning is always jam-packed but this Monday we had been blessed with a double decker and I got to sit down. I never take the bus right in to city centre but jump out on the bus stop before. It's quicker walking through the grafton centre, which is another main shopping area in Cambridge, and that's where Primark is. I always walk past it in the mornings but luckily it's usually shut that time, haha.

Aamun eka bussi on aina tupaten täynnä, mutta tänä maanantaina meitä oltiin siunattu kerrosbussilla ja sain istumapaikan. En ikinä mee bussilla ihan keskustaan asti koska tokavikalta pysäkiltä pääsee yliopistolle paljon nopeemmin. Kävelen aina Primarking ohi, Cambridgen toisen kauppakeskittymän Graftonin läpi, mut se on onneks yleensä kiinni aikasin aamulla, haha.

I'm usually the first one in class so I get to pick the best seats, haha. I have two lectures in a row in the same room on Mondays, and this semester our lecturers are not the most motivating so it's a bit of a struggle to focus sometimes. Luckily the lecturers aren't too fussed if we have our phones out, as long as you don't look like you're clearly texting someone. And of course I'll try and take notes and listen and our class is always really quiet and everybody is either dozing off or trying to understand what the lecturers are on about. :-D

Oon yleensä ensimmäinen luokassa koska tuun aina aikasemmalla bussilla etten myöhästy, eli saan aina valita parhaan istumapaikan (eli kavereiden vaatimuksesta takapenkin). Meillä on kaks luentoa peräjälkeen samassa luokassa ja tänä lukukautena opettajat ei oo mitkään innostavimmat, eli välillä on vähän vaikeuksia keskittyä. Onneks opettajat ei kauheesti välitä vaikka meillä ois puhelimet pöydällä, kunhan ei näytä siltä että tekstais koko ajan. Ja tietysti yritän kirjottaa muistiinpanoja ja kuunnella ja meijän luokka on kyllä tosi hiljanen aina ja kaikki joko torkkuu salaa tai yrittää ymmärtää mitä opettajat selittää. 

After putting enough strain on our brains we have a lunch break. This Monday I had pizza so obviously I had to warm it up, and apparently there is only one microwave on campus so I had to warm my pizza really hot and then quickly find a place to eat it upstairs, haha. Me and my mates went to an empty classroom where we had the next seminar, and chilled there for half an hour.

Armottoman opiskelun jälkeen päästään tauolle. Tänä maanantaina mulla oli eväänä pitsaa ja tietysti se piti lämmittää mikrossa. Meille selvis ettei kampuksella oo kuin yks mikro, eli mun piti lämmittää pizza tosi kuumaks ja sit äkkiä pinkoo yläkertaan ja löytää huone missä sen vois syödä. Päästiin onneks tyhjään luokkahuoneeseen, missä meillä oli seuraava seminaari ja odoteltiin siellä ennen tunnin alkua.

If we can't find an empty classroom we end up sitting in the corridor, which is always a bit annoying for others because they struggle getting past but we're first year so we don't care lol. I never see anybody else sit down like we do, maybe there is some silent rule we're just not aware of. Notice all the media students focusing on their social medias, haha. We did actually communicate face-to-face too if you're wondering.

Jos ei jostain syystä löydetä tyhjää luokkahuonetta joka me voitais vallata, istutaan käytävillä. Meijän koulussa käytävät on tosi kapeet, joten tietysti muut opiskelijat ja opettajat sitten joutuu loikkimaan meidän välistä, mutta ollaan ekan vuoden opiskelijoita eli ei välitetä, hehee. En kyllä ikinä nää ketään muita käytävillä, eli ehkä yliopistolla on joku hiljainen sääntö käytävillä istumisesta mitä me ei vaan tiedetä. Huomaa kaikki mediaopiskelijat innokkaina käyttämässä sosiaalista mediaa, vaikka kyllä me kommunikoitiin ihan kasvokkainkin! 

After the seminars I rush to my bus and usually manage to catch an earlier one, which is just before five so I smartly avoid the rush hour. When I got home yesterday I went through these pictures and skyped my sister, had dinner and chilled out. Around seven my boyfriend gets home and we watch some tv together and go to bed after 10pm. I didn't bother doing any uni work when I got home because I knew I would be off today and get more done with fresh head. Now that I've got this post published I better get on with the reading for Thursday's seminar, wheee. I hope you enjoyed the little peek to my daily life. :-) 

Seminaarien jälkeen kiirehdin bussille ja yleensä ehdin just ja just aikasempaan eli ennen viittä lähtevään bussiin, ja ovelasti vältän kello viiden ruuhkan, jihuu. Kun pääsin kotiin niin kävin nää kuvat läpi ja skypetin siskon kanssa, söin illallista ja relasin vaan kunnes poikakaveri tuli kotiin. Katottiin vähän telkkaria ennen nukkumaanmenoa enkä mä jaksanu murehtia koulutöistä koska tiesin, että oon vapaalla tänään ja ehtisin selkeemmällä päällä keskittymään. Nyt kun saan tän postauksen tuupattua ulos niin keskitynkin lukemaan torstain seminaaria varten määrätyn lukuläksyn, jee. Toivottavasti tykkäsitte tästä pikkusesta kurkistuksesta mun arkeen. :-)

Studying in a foreign language

This topic has been in my mind for quite a while now. Before I went to university I had already lived in England for three years so my understanding and speaking of English were sufficient enough. Obviously I had not been writing it properly or going through grammar books in those three years but I wasn't too worried. I did not have a clue how to write an essay in English but luckily I didn't have to worry about that until about week 6. We were given great advice on how to write an essay beforehand and the lecturers have been so supportive. Taking notes in English comes pretty much naturally because everything is written in English and it would just had been an effort trying to make notes in Finnish. It makes more sense as well because I will have to do all the essays in English anyway and if the notes were in Finnish that'd mean a lot of translating.

Tää aihe on ollu mun mielessä jo vähän aikaa. Ennen yliopistoon menoa olin asunu Englannissa jo kolmisen vuotta, joten mun englannin kielen ymmärtäminen ja puhuminen oli ihan hyväntasoista. En tietenkään ollu kirjottanu kieliopillisesti täysin viilattua englantia ylppäreitten jälkeen, mutta en kuitenkaan ollu kauheen huolestunut. Mulla ei ollu hajuakaan miten essee kirjotetaan englanniksi mut onneksi sitä ei tarttenu kirjottaa kun vasta puolessa välissä lukukautta. Saatiin myös tosi hyvät ohjeet esseekirjotukseen ja kaikki opettajat on ollu valmiita auttamaan ja neuvomaan. Muistiinpanojen kirjottaminen englanniksi oli aika luonnollista koska kaikki on muutenkin englanniksi. Ois turhaa sähläystä ja kääntämistä yrittää kirjottaa suomeksi kun esseet on kuitenkin englanniksi.

In the beginning I kind of just copied what was written on the power points and keeping up with the pace was sometimes a bit of a struggle, and still is if I have to write long bits. Luckily my mates are always willing to show their notes so I can finish mine if the lecturer has moved on. These days I have actually started adding my own notes after the lecture notes or if the lecturer mentions something interesting I'll write it down. Sometimes I will have to think a little longer how to say something when the lecturer has started talking about other things and I want to write down the idea. I haven't yet written any Finnish in my notebooks, not that I try to avoid it.

Aluksi mä vaan kopioin kaikki muistiinpanot sanatarkasti power pointeilta ja tarpeeksi nopeesti kirjottaminen oli välillä hankalaa (ja on vieläkin jos pitää kirjottaa paljon). Onneks mun kaverit aina suostuu näyttämään niiden muistiinpanoja, että saan kirjotettua lauseet loppuun ja jatkaa muiden tahdissa. Hiljallen oon alkanu kirjottaa omiakin muistiinpanoja kiinnostavista asioista joita luennoitsija sanoo. Joskus pitää miettiä vähän kauemmin miten lauseen muotoilis kunnolla, varsinkin kun luennoitsija puhuu jo ihan muista asioista vaikka haluisin kirjottaa jonkun tärkeen pointin. Ei oo vielä tarttenu kirjottaa suomeks ollenkaan, vaikka en mä sitä tahallani yritä välttääkään.

Reading was a bit of a struggle in the beginning because I basically had not read a book during the three gap years I took. :-D I was nearly falling a sleep every time I tried to read (doesn't really help that I read on my bed because I don't have a proper desk, haha) but have managed to sharpen up as the semester has gone on. I underlined some chapters but most of the readings are online on the virtual learning environment and I don't like printing out loads of paper. I think underlining helps but if it's all online I find that eating something before starting to read keeps me focused for longer - it's not rocket science. Reading sentences a few times and trying to explain the point in my own words helps as well, especially with difficult texts. If I feel like I just don't understand what the whole point is I take a break and do something else, or sometimes I just get over it and carry on, haha. If it's that important it'll come up on the lecture!

Lukeminen oli aluks aikamoinen haaste. En ollu kirjottamisen lisäksi lukenukaan ylppäreiden jälkeen oikeestaan mitään kunnon tekstejä ja kolme vuotta oli hurahtanu ohi. :-D Joka kerta kun yritin alottaa lukemisen meinasin nukahtaa, eikä asiaa auttanu sängyllä lukeminen koska mullahan ei oo kunnollista pöytää tai tuolia. Onneksi opin keskittymään kunnolla viikkojen kuluessa ja kehittäny itelleni hyviä lukutekniikoita. Alleviivasin joitain kappaleita ja se oli kyllä avuksi, mutta suurin osa meijän lukuläksyistä on netissä yliopiston virtuaalisessa opiskeluympäristössä (hehe) eikä oikeen oo innostanu printata kaikkea. Yleensä ottaen niinkin yksinkertanen juttu kun syöminen ennen lukemisen alottamista on ollu mulle ihan hyvä keino pitää aivot virkeenä. Lauseiden useempaan kertaan lukeminen auttaa kanssa ja joskus yritän selittää lauseiden pointin omin sanoin, varsinkin jos luen jotain vaikeempaa tekstiä. Joskus kun lause ei vaan aukee niin pidän tauon ja teen jotain muuta, ja joskus vaan yksinkertasesti siirryn seuraavaan lauseeseen enkä murehdi asiaa sen kummemmin. Jos missaan jotain tärkeetä niin uskon sen tulevan puheeks tunnilla. :-)

I don't think reading in English has been that challenging (apart from trying not to fall asleep). Obviously there are going to be difficult words, and words I've never heard of. I've even encountered words I don't know in Finnish when I've translated them and that's why I usually look up definitions on Google instead. In the beginning of uni I started writing all the new words down but soon realised I'm going to be wasting my time doing that. There are so many new words and terms I've come across and most of them I won't need and won't even have to fully understand. The important ones will come across enough time to start getting my attention and I will figure out what they mean. Most things can be understood  from the context without understanding every single word anyway.

Englanniksi lukeminen ei mun mielestä oo ollu yhtään niin vaikeeta kun ajattelin (nukahtamista lukuunottamatta). Tietty aina löytyy vaikeita sanoja joita ei ees vois tietää ja oon jopa löytäny sanoja joita en tienny suomeks kääntämisen jälkeenkään. :-D Yritän yleensä kääntämisen sijaan ettiä sanojen määritelmiä englanniksi ja Google on aika hyvä kaveri siinä. Yliopiston alkuvaiheessa kirjotin uusia sanoja vihkoon, mutta pian tajusin että se on vaan ajan haaskausta koska niitä oli vaan niin paljon. Suurinta osaa uusista sanoista en tuu tarvitsemaan ja jos ne on tärkeitä niin ne tulee kyllä vastaan tarpeeksi monta kertaa, että opin ne. Suurimman osan lukemasta voi ymmärtää vaikka kaikki sanat ei oiskaan tuttuja koska konteksti kertoo jo tarpeeks paljon. Yleensä merkityken pystyy päättelemään eikä kääntämiseen tartte käyttää ylimäärästä aikaa. 

I'm soon going to receive the feedback of my first essay and am so looking forward to hear what I can do better. Luckily we don't have any exams on my course so I can always get somebody to check my essays before submitting for any strange sounding sentences or grammar mistakes. Word pretty much spell checks everything anyway, and I think I do have an advantage of having learned English as a second language because it means I can spell. Native speakers make the weirdest mistakes spelling words because we all know that English is written and pronounced differently. Second language is learned from books and that's why I know how to spell (nearly) everything correctly. Even though I sometimes might forget how to spell words like tongue because I don't write them, just pronounce. :-D Speaking Finnish makes me remember the words exactly how they're written as well, so instead of remembering 'tang' I remember 't-o-n-g-u-e'. That's why when it comes to reading out loud I pronounce things weirdly if I don't know how to say them properly! Luckily somebody usually corrects it and after repeating a couple of times I might get it, haha! Today I practiced saying aluminium, it was basically me repeating alu-, aluni- because I just couldn't do it. I'm lucky I can just laugh about it and won't worry over it.

Pian saan palautetta mun esseestä ja odotan kyllä tosi kovasti, että saan tietää mitä pitäis parantaa ja mitä tein oikein. Onneks mun kurssilla ei oo yhtään kokeita, vaan kaikki arviointi on esseiden, esitelmien tai projektejen perusteella. Siks voin aina tarkastuttaa mun esseet kavereilla ennen arvosteltavaks lähettämistä ettei vaan löydy mitään hassuja lauserakenteita tai kielioppivirheitä. Word aika pitkälti tarkastaa isoimmat virheet muutenkin, ja oon sitä mieltä että englantia toisena kielenä puhuvana mulla on se etu että osaan kirjottaa sanat oikein. Englantilaiset ei vaan yksinkertasesti osaa kirjottaa niiden kieltä koska ne oppii vaan ääntämisen eikä kirjottamista. Vaikka kyllä mäkin joskus unohdan miten sanat kirjotetaan, esim. tongue unohtu joskus ja mietin kauheen pitkään miten se oikeen kirjotetaan, et ei se voi olla 'tang'. :-D Ja samasta syystä ääneen lukeminen on välillä vähän kamalaa kun en osaa tietenkään lausua kaikkia sanoja ja välillä tulee vaikeiden sanojen kohdalla vähän tankeroo! Onneks ääneen lukemista ei tartte kauheesti harrastaa ja jos sanon väärin niin kaverit yleensä osaa korjata ja sitten pari kertaa toisteltuani osaan ehkä just ja just lausua oikein. Tänään viimeks harjottelin lausumaan aluminium koska siin on erilainen intonaation ja toistelin vaa innokaasti alu- alunimiun alu-. :-D Onneksi osaan nauraa itelleni enkä murehdi turhia jos en osaa lausua jotain täydellisesti.

Understanding the lectures has been okay as well. I do have the advantage of having speaking English for three years and living with an English-speaking family. Most difficult words used in the lectures are difficult to the native speakers as well so they're usually repeated and explained. Sometimes I write the difficult words down but mainly it's just the difficult terms and their explanations. The only times I really use a translator are when I'm reading and a word is repeated often and it has a crucial role in understanding the point. I don't feel that I would have really struggled at any point so much that I'd feel like giving up. There's always Google and native speaker friends. It also helps that I'm not the only foreign student on my course as, even though it's a small course. Two projects this semester are done in groups so I don't need to worry about getting the wording right when there's at least two people doing it all.

Luentojen ymmärtäminenkin on sujunu ihan hyvin. Oon tietysti kuullu englantia kolmen vuoden ajan päivittäin ja asun brittien kanssa, joten mulla on hyvä etumatka vaihtareihin verrattuna. Suurin osa vaikeista sanoista joita luennoitsija sanoo on uusia myös englantilaisille, eli ne selitetään kaikille. Joskus kirjotan vaikeita sanoja vihkoon, mutta yleensä vaan tärkeimmät termit ja niiden selitykset. Ainoastaan vaikeita tekstejä lukiessa joudun joskus käyttämään sanakirjaa kun jotain sanaa toistetaan ja se on selvästi tärkee merkityksen ymmärtämiseksi. Ei mulla oo sellasta oloo että englanniks opiskelu ois kamalan vaikeeta enkä oo kyllä kertaakaan halunnu luovuttaa sen suhteen. Google ja englantilaiset kaverit auttaa aina. Enkä onneks oo ainoo ulkomaalainen meijän luokalla, vaikka meijän kurssi onkin suht pienikokonen. Kaks projektia on pari- tai ryhmätöitä eli mun ei edes tartte huolestua oikeinkirjotuksesta kun joku aina suunnittelee ja kirjottaa mun kanssa. 

Altogether I don't think learning in English has been as difficult as I might have thought before I started university. I thought writing essays and taking notes would have been hard and to be honest I didn't really know what to expect. I don't know yet how well or badly I did in my first essay because I only get the feedback on the 12th of this month. Hopefully I didn't do too badly though because I have already written some of my second assessment. Luckily I can change bits after getting the feedback as long as I got the framework of the essays sorted. I am sure there will be loads of difficult terms and words but now that the first semester is nearly over I believe won't be anything I wouldn't be able to overcome.

Kaiken kaikkiaan mun mielestä englanniksi opiskelu ei oo ollu yhtään niin hankalaa kun ajattelin. Luulin että esseiden kirjottaminen ja muistiinpanojen kirjottaminen ois ollu vaikeeta enkä oikeestaan tienny mitä odottaa. En tiedä vielä miten mun eka essee arvosteltiin koska saadaa palautetta vasta 12. päivä. Toivottavasti se ei menny kauheen huonosti koska oon kirjottanu jo osan mun tokasta esseestä. Onneks saadaan palaute ennen palautuspäivää että ehin hyvin tekemään muutoksia kunhan esseen rakenne on suht kohdallaan. Ihan varmasti vielä kohtaan monen monta vaikeeta sanaa ja termiä, mutta eka lukukausi on melkeen ohi eikä vastassa ihan varmasti oo mitään voittamatonta!